tammikuuta 19, 2006

Suosiolla seinien sisäpuolella

Ulkona on 18 astetta pakkasta. Meillä tietää mittariin katsomattakin että on kova pakkanen, kunhan vain kuuntelee. Ilmanvaihto hiljenee välillä täysin, siellä on jokin jäätymisenestosysteemi, ja sitten hurisee taas jonkin aikaa. Ei siitä nyt mitenkään tarkkaa lämpötilaa voi päätellä, mutta tietää että on kylmä.

Päätin pitää tytön tänään kotona, ettei eilinen toistu. Tuuli ei välttämättä ole yhtä kova ja kylmä, mutta lämpötila jo menee hyytävyydessään suurinpiirtein samoihin kuin eilen oli tuulen kanssa. Ja mun on lähes mahdotonta pukeutua lämpimämmin kuin eilen, ja eilen jo olin tarkenemisen rajoilla.

Eilisestä puheen ollen, mun piti mennä katsomaan Jani Wickholmia, mutta päätin olla menemättä. Useammastakin syystä. Se ois todennäköisesti ollut aika myöhään illalla, ehkä jopa yöllä, en tosin ottanut asiasta enää sitten edes selvää. Matkat olisivat mietityttäneet, mies ei olisi voinut kuskailla, ja ylimääräistä rahaa ei ole. Ja sitten vielä tuo kova pakkanen. Ravintolassa toppahousuissa - unohda koko juttu.

Tarttis siivoilla ja keräillä kirpputorikamaa sunnuntaiksi. Vanhempainyhdistys järjestää kirpputorin koululla, 4 € pöytä. Järkevän matkan päässä järkevään aikaan. Yleensä kun jonnekin kirpputorille haluaa myymään, pitää mennä autolla ja herätä ihan epäinhimillisen aikaisin.

3 Kommentit:

19 tammikuuta, 2006 13:37, Anonymous Anonyymi sanoi...

Meillä kun on puutalo, niin seinät vaan paukkuvat, kun pakkanen kiristyy. Aika inhottavan kylmä tuolla ulkona kyllä on, aamulla -23 astetta, eikä lapsiakaan voi siellä puolta tuntia kauempaa ulkoiluttaa, meillä vielä suoraan järveltä puhaltava tuuli lisää tuota kylmyyttä. Toivottavasti teillä tytön pakkasenpuremat eivät olleet pahoja.

 
19 tammikuuta, 2006 13:45, Blogger Äiti sanoi...

Eivät olleet onneksi pahoja. Olivat parantuneet jo täysin kun mies haki tytön päiväkodista. Säikähdyksen kyllä antoi, ensimmäistä kertaa on kukaan meistä palelluttanut itseään niin pahasti.

 
19 tammikuuta, 2006 14:18, Anonymous Anonyymi sanoi...

Täällä yksi äiti, joka on ollut kotona jo eilen. Tuntuu, että ei tuonne voi mennä. Päiväkodille matkaa noin kilometri, pienellä pojalla nuha, ja neiti ei suostu naamalleen mitään laittamaan. Auto ei liiku pihasta enkä minäkään tällä ilmalla. Huoh!

Suosiolla voin tuntea itseni fiksuksi, kun näin toimivat siis muutkin. :-)

 

Lähetä kommentti

<< Kotiin